Karkeamaa
Karkeamaan kylä sijaitsee Narila-Kalvitsa maantien (4591) tien pohjoispuolella noin 8 km Narilasta Kalvitsaan päin. Kylältä on matkaa Pieksämäelle 50 km ja Mikkeliin 40 km. Asutus kylällä sijoittuu Kalvitsan maantien sekä siltä haarautuvien pienempien tieyhteyksien varteen (mm. Halmeniementie, Putkenniementie, Mikkeahontie).
Maisema on pääsääntöisesti pelto- ja metsävaltaista. Kylän alueella on kaksi isoa järveä: Kangasjärvi ja Haapajärvi.
Kylän vanhimmat asumukset ovat 1600-luvulta. Entisaikaan kylällä on ollut meijeri, useita pajoja ja kahdeksan tuulimyllyä. Posti kylälle tuli Vuorenmaan postista.
Koulu aloittii toimintansa kylällä 1917, jolloin se toimi viisi vuotta Roposessa. 1922 koulu siirtyi omaan rakennukseen, jossa se toimi vuoteen 1967 saakka. Nykyään entinen koulu on Pohjois-Juvan Metsästäjien omistuksessa.
Kylän elinkeinorakenne oli vielä 90-luvulla pääosin maatalousvaltainen. Kylällä toimi aikanaan myös kauppa, josta on jäljellä rauniot. Nykyään kylällä toimii muutama lypsytila ja yksi munituskanala.
Järjestötoiminta naapurikylien kanssa oli 50-luvulla vilkasta. Tällöin toiminnassa oli nykyisten lisäksi työväenyhdistys ja nuorisoseura. Tällä hetkellä aktiivisimmat yhdistykset ovat Juvan Pohjoinen Maamiesseura (perustettu 1909), Pohjois-Juvan Maa- ja Kotitalousnaiset (1947) ja Pohjois-Juvan Metsästäjät.
Maisema on pääsääntöisesti pelto- ja metsävaltaista. Kylän alueella on kaksi isoa järveä: Kangasjärvi ja Haapajärvi.
Kylän vanhimmat asumukset ovat 1600-luvulta. Entisaikaan kylällä on ollut meijeri, useita pajoja ja kahdeksan tuulimyllyä. Posti kylälle tuli Vuorenmaan postista.
Koulu aloittii toimintansa kylällä 1917, jolloin se toimi viisi vuotta Roposessa. 1922 koulu siirtyi omaan rakennukseen, jossa se toimi vuoteen 1967 saakka. Nykyään entinen koulu on Pohjois-Juvan Metsästäjien omistuksessa.
Kylän elinkeinorakenne oli vielä 90-luvulla pääosin maatalousvaltainen. Kylällä toimi aikanaan myös kauppa, josta on jäljellä rauniot. Nykyään kylällä toimii muutama lypsytila ja yksi munituskanala.
Järjestötoiminta naapurikylien kanssa oli 50-luvulla vilkasta. Tällöin toiminnassa oli nykyisten lisäksi työväenyhdistys ja nuorisoseura. Tällä hetkellä aktiivisimmat yhdistykset ovat Juvan Pohjoinen Maamiesseura (perustettu 1909), Pohjois-Juvan Maa- ja Kotitalousnaiset (1947) ja Pohjois-Juvan Metsästäjät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti